Yritimme mennä kukkulan huipulle, mutta ei löytynyt mistä sinne pääsisi kulkematta yksityisalueiden läpi. Pitää toisella kertaa kokeilla kukkulan toiselta puolelta, työpaikan läheltä. Ainakin kartassa näyttäisi siltä, että sieltä voisi päästä. Mutta tulipahan käppäiltyä... ja näppäiltyä! Illemmalla taas tutkin rannan lähellä olevia katuja. Siellä oli paljon kaikenlaista mielenkiintoista, pitää tutkia joskus tarkemmin.
Pupuja
Tällä kadulla oli useampikin hieno kaksipyöräinen
Oho, täällä oli tämmöinenkin
Isännän taloa vahtiva
perro
Suomalaiset turistit ihmettelemässä arkkitehtuuria
Hymyileminen on kivaa. Täällä se on helppoa. Ja kun vielä kulkee pää pystyssä, näkee muitakin hymyjä. Nuoret
señoritat varsinkin osaavat hymyillä kauniisti!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti